Verkkotunnus eli domainVerkkotunnus eli domain on keskeinen osa internetin infrastruktuuria ja verkkosivustojen hallintaa

Verkkotunnus eli domain on käyttäjäystävällinen tapa löytää ja muistaa verkkosivustoja, jotka sijaitsevat IP-osoitteissa. Alla on kattava selitys verkkotunnuksen eri osista, rekisteröinnistä ja käytöstä:

Verkkotunnuksen Rakenteet

  1. Top-Level Domain (TLD):
    • TLD on verkkotunnuksen ylin taso. Esimerkkejä yleisistä TLD

      ä ovat .com, .net, .org ja maakohtaiset TLD

      kuten .fi (Suomi), .de (Saksa) ja .jp (Japani).

    • TLD

      voidaan jakaa kahteen pääryhmään:

      • Yleiset TLD

        (gTLD): Näihin kuuluvat mm. .com, .org, .net ja monet muut.

      • Maakohtaiset TLD

        (ccTLD): Näitä ovat mm. .fi (Suomi), .uk (Iso-Britannia), .us (USA).

  2. Second-Level Domain (SLD):
    • SLD on osa verkkotunnusta, joka tulee TLD

      eteen. Esimerkiksi ”esimerkki” on SLD osoitteessa ”esimerkki.com”.

    • SLD on yleensä yrityksen, organisaation tai yksityishenkilön valitsema nimi, joka edustaa heidän brändiään tai identiteettiään internetissä.
  3. Subdomain:
    • Alidomainit ovat SLD

      eteen lisättyjä nimiä, jotka luovat hierarkkisen rakenteen. Esimerkiksi ”blogi.esimerkki.com” on alidomaini, jossa ”blogi” on alidomaini ja ”esimerkki.com” on päädomain.

    • Alidomaineja käytetään usein eri osioiden tai palveluiden erottamiseen samassa verkkotunnuksessa, kuten ”kauppa.esimerkki.com” tai ”tuki.esimerkki.com”.

Verkkotunnuksen Rekisteröinti

  1. Verkkotunnuksen Valinta:
    • Verkkotunnuksen valinnassa kannattaa huomioida sen selkeys, helppo muistettavuus ja brändin tunnistettavuus. Lyhyet ja ytimekkäät nimet ovat yleensä parempia.
    • On hyvä tarkistaa, ettei valittu nimi riko kenenkään tavaramerkkejä tai muita oikeuksia.
  2. Rekisteröintipalvelut:
    • Verkkotunnuksen rekisteröinti tapahtuu verkkotunnusrekisteröijän (domain registrar) kautta. Näitä palveluita tarjoavat yritykset, kuten GoDaddy, Namecheap, Bluehost ja monet muut.
    • Rekisteröintiprosessissa valitaan haluttu domain ja tarkistetaan sen saatavuus. Jos domain on vapaa, se voidaan rekisteröidä yleensä vuodeksi kerrallaan, mutta useimmat palveluntarjoajat tarjoavat myös pidempiä rekisteröintijaksoja.
  3. DNS (Domain Name System):
    • DNS on järjestelmä, joka muuntaa verkkotunnukset IP-osoitteiksi. Kun käyttäjä kirjoittaa verkkotunnuksen selaimeensa, DNS-palvelin löytää kyseisen verkkotunnuksen vastaavan IP-osoitteen ja ohjaa käyttäjän oikeaan verkkosivustoon.
    • DNS-merkintöjä (DNS records) hallinnoidaan verkkotunnuksen rekisteröijän tai webhotellin hallintapaneelista. Näitä merkintöjä ovat esimerkiksi A-tietue (osoittaa IP-osoitteeseen), CNAME-tietue (alias toiseen domainiin) ja MX-tietue (sähköpostipalvelimien osoitteet).

Verkkotunnuksen Käyttö

  1. Webhotellin Liittäminen:
    • Kun verkkotunnus on rekisteröity, se täytyy liittää webhotelliin, jossa verkkosivuston tiedostot sijaitsevat. Tämä tapahtuu yleensä ohjaamalla domainin DNS-merkinnät webhotellipalveluntarjoajan antamiin nimipalvelimiin.
  2. Sähköpostipalvelut:
    • Verkkotunnusta voidaan käyttää myös sähköpostipalvelujen tarjoamiseen. Esimerkiksi, jos omistat ”esimerkki.com”, voit luoda sähköpostiosoitteita, kuten ”etunimi@esimerkki.com”.
  3. Verkkosivuston Identiteetti ja SEO:
    • Hyvin valittu verkkotunnus voi parantaa verkkosivuston löydettävyyttä hakukoneissa (SEO). Hakukoneet arvostavat selkeitä ja asiaankuuluvia verkkotunnuksia.
    • Verkkotunnus on osa brändiä ja viestii yrityksen tai organisaation ammattimaisuutta ja uskottavuutta.

Yhteenveto

Verkkotunnus on kriittinen osa verkkosivuston identiteettiä ja saavutettavuutta. Se tarjoaa käyttäjäystävällisen tavan löytää ja muistaa sivustosi. Verkkotunnuksen valinnassa ja rekisteröinnissä on tärkeää ottaa huomioon selkeys, saatavuus ja brändi-identiteetti. DNS-järjestelmä mahdollistaa verkkotunnusten muuntamisen IP-osoitteiksi, mikä tekee internetin käytöstä sujuvaa ja tehokasta. Verkkotunnus yhdessä webhotellin kanssa mahdollistaa verkkosivustosi toiminnan ja sähköpostipalveluiden käytön, mikä on olennaista nykyaikaisessa liiketoiminnassa ja viestinnässä.