WordPress on globaali alusta. Sitä käytetään blogeissa, verkkokaupoissa, yrityssivustoilla ja viranomaissivuilla ympäri maailmaa. Tämä monikielisyys ei ole sattumaa, vaan seurausta harkitusta arkkitehtuurista. Ytimessä toimii vanha, luotettava ja yllättävän elegantti ratkaisu: gettext-käännösmekanismi sekä siihen liittyvät PO- ja MO-tiedostot.
Tässä artikkelissa sukelletaan syvälle WordPressin sisäiseen käännösjärjestelmään. Tarkastelemme, miten gettext toimii, miksi MO-tiedostot ovat kriittisiä suorituskyvyn kannalta ja miten kehittäjät voivat hyödyntää tätä järjestelmää tehokkaasti teemojen ja lisäosien lokalisoinnissa. Painopiste on teknisessä ymmärryksessä, mutta näkökulma pysyy käytännöllisenä ja SEO-ystävällisenä.
Miksi WordPress käyttää gettextiä
Gettext on alun perin Unix-maailmasta peräisin oleva käännösjärjestelmä. Sen vahvuus on yksinkertainen idea: ohjelmakoodissa käytetään alkuperäisiä merkkijonoja, ja erilliset käännöstiedostot huolehtivat siitä, miten nämä merkkijonot esitetään eri kielillä.
WordPress valitsi gettextin useasta syystä. Ensinnäkin se on kypsä ja laajasti testattu ratkaisu. Toiseksi se tukee monimutkaisia kieliopillisia rakenteita, kuten monikkoja ja kontekstuaalisia käännöksiä. Kolmanneksi se on tehokas, kun se toteutetaan oikein, erityisesti MO-tiedostojen avulla.
SEO-näkökulmasta tämä mahdollistaa täysin lokalisoidut käyttöliittymät, jotka parantavat käyttökokemusta ja siten epäsuorasti myös hakukonenäkyvyyttä.
Gettextin peruskäsitteet WordPressissä
Merkkijonot ja tekstidomain
WordPressissä jokainen käännettävä merkkijono liitetään tekstidomainiin. Tekstidomain on tunniste, joka kertoo, mihin teemaan tai lisäosaan käännös kuuluu. Ilman tekstidomainia WordPress ei tiedä, mistä MO-tiedostosta käännöstä haetaan.
Tekstidomainin johdonmukainen käyttö on yksi yleisimmistä virheiden lähteistä. Jos domain ei täsmää, käännös ei koskaan lataudu, vaikka MO-tiedosto olisi olemassa ja oikein nimetty.
Käännösfunktiot
WordPress tarjoaa joukon gettext-pohjaisia funktioita, kuten __(), _e(), _x() ja _n(). Nämä ovat ohuita kääreitä gettextin ympärillä, mutta ne lisäävät WordPressille tärkeitä ominaisuuksia, kuten automaattisen escapingin ja kontekstien hallinnan.
Kehittäjän näkökulmasta tärkeintä on ymmärtää, että nämä funktiot eivät käännä mitään itsessään. Ne vain välittävät merkkijonon gettext-järjestelmälle, joka puolestaan etsii oikean käännöksen ladatuista MO-tiedostoista.
PO- ja MO-tiedostojen roolit
PO-tiedosto: ihmisen luettava muoto
PO-tiedosto on tekstimuotoinen käännöstiedosto. Se sisältää alkuperäiset merkkijonot ja niiden käännökset. Tämä on se tiedosto, jota kääntäjät muokkaavat joko tekstieditorissa tai erillisissä työkaluissa, kuten Poeditissa.
PO-tiedosto ei ole tarkoitettu tuotantokäyttöön. Se on hidas lukea ja vaatii enemmän muistia. Sen arvo on siinä, että se on helposti muokattava ja versionhallintaan sopiva.
MO-tiedosto: koneen optimoima muoto
MO-tiedosto on PO-tiedoston binäärinen vastine. Se syntyy, kun PO-tiedosto käännetään koneystävälliseen muotoon. WordPress lataa aina MO-tiedostoja, ei koskaan PO-tiedostoja.
MO-tiedoston etuna on nopeus. Se on rakennettu niin, että merkkijonojen haku on lähes välitöntä. Tämä on ratkaisevaa, koska WordPress-sivun renderöinnin aikana voidaan tehdä satoja tai jopa tuhansia käännöshakuja.
Miten WordPress lataa MO-tiedostot
Latausprosessi
Kun WordPress käynnistyy, se määrittää aktiivisen kielen wp-config.php-tiedoston tai hallintapaneelin asetusten perusteella. Tämän jälkeen se etsii kyseistä kieltä vastaavat MO-tiedostot.
Ytimen käännökset löytyvät yleensä wp-content/languages-kansiosta. Teemojen ja lisäosien MO-tiedostot voivat sijaita joko niiden omissa kansioissa tai samassa languages-hakemistossa. WordPress osaa etsiä molemmista, kunhan nimeämiskäytännöt ovat oikein.
Nimeämiskäytännöt ja niiden merkitys
MO-tiedoston nimi noudattaa kaavaa textdomain-locale.mo. Esimerkiksi suomenkielinen käännös voisi olla my-plugin-fi.mo. Pienikin poikkeama tässä nimessä johtaa siihen, että käännös ei lataudu.
SEO-mielessä tämä on kiinnostavaa siksi, että virheellisesti ladatut käännökset johtavat sekakielisiin käyttöliittymiin. Se heikentää käyttökokemusta ja lisää poistumisprosenttia.
Monikot ja kontekstit gettextissä
Monikkomuodot
Kaikki kielet eivät käyttäydy kuten englanti. Joissain kielissä on kaksi monikkomuotoa, toisissa kolme tai enemmän. Gettext tukee tätä monimutkaisuutta PO-tiedostojen kautta.
WordPressin _n()-funktio välittää sekä yksikkö- että monikkomuodon gettextille, joka valitsee oikean muodon kielen sääntöjen mukaan. Tämä on yksi niistä kohdista, joissa gettext loistaa verrattuna yksinkertaisiin avain-arvo-käännösjärjestelmiin.
Kontekstuaaliset käännökset
Sama sana voi tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Gettextin kontekstimekanismi ratkaisee tämän ongelman. WordPressissä tämä toteutetaan _x()- ja _nx()-funktioilla.
Kontekstin käyttö parantaa käännösten laatua merkittävästi, mikä puolestaan lisää sivuston ammattimaisuutta ja luotettavuutta.
Suorituskyky ja välimuisti
MO-tiedostojen tehokkuus
MO-tiedostot on suunniteltu luettavaksi nopeasti. WordPress lataa ne muistiin, ja sen jälkeen käännöshaut ovat lähinnä taulukko-osoituksia. Tämä tekee gettextistä yllättävän kevyen ratkaisun, vaikka käännöksiä olisi paljon.
Object cache ja persistent cache
Kun WordPress käyttää object cachea, käännökset pysyvät muistissa pyyntöjen välillä. Tämä on erityisen hyödyllistä suurilla sivustoilla ja verkkokaupoissa, joissa jokainen millisekunti merkitsee.
Kehittäjän parhaat käytännöt
Käännettävä koodi alusta alkaen
Lokalisointi ei ole jälkikäteen lisättävä ominaisuus. Hyvin suunniteltu WordPress-teema tai lisäosa käyttää gettext-funktioita systemaattisesti alusta asti. Tämä tekee käännösprosessista sujuvan ja virheettömän.
Yhdenmukainen tekstidomain
Yksi tekstidomain per projekti. Tämä yksinkertainen sääntö säästää tunteja vianetsintää. Kun domain on johdonmukainen, MO-tiedostojen lataus toimii luotettavasti.
Automaattiset työkalut
Nykyään käännösmerkkijonojen poimiminen voidaan automatisoida. WordPressin omat CLI-työkalut ja erilaiset build-prosessit tekevät gettextin käytöstä entistä tehokkaampaa. Tämä vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa laatua.
SEO ja lokalisointi
Käyttökokemus ja hakukonenäkyvyys
Hakukoneet arvostavat sivustoja, jotka palvelevat käyttäjiä heidän omalla kielellään. Vaikka gettext itsessään ei vaikuta suoraan hakukonealgoritmeihin, sen mahdollistama laadukas lokalisointi parantaa mittareita, joita hakukoneet seuraavat.
Monikieliset sivustot ja johdonmukaisuus
WordPressin gettext-järjestelmä on usein perusta laajemmille monikielisille ratkaisuille. Kun sisäinen käännösmekanismi on kunnossa, päälle voidaan rakentaa kieliversioita, hreflang-rakenteita ja muuta SEO-optimointia tukevia ratkaisuja.
Yhteenveto
WordPressin sisäinen käännösmekanismi perustuu yksinkertaiseen mutta voimakkaaseen ideaan. Gettext ja MO-tiedostot erottavat koodin ja kielen toisistaan tavalla, joka on sekä tehokas että joustava. Kun tätä järjestelmää käytetään oikein, lopputuloksena on nopea, laadukas ja aidosti monikielinen WordPress-sivusto.
Teknisestä näkökulmasta kyse on merkkijonojen hallinnasta ja binäärisistä tiedostoista. Käyttäjän näkökulmasta kyse on ymmärrettävästä kielestä ja luontevasta käyttökokemuksesta. Juuri tässä kohtaavat tekninen arkkitehtuuri, käytettävyys ja SEO.
