WordPressin “taika” näyttää usein siltä, että kirjoitat muutaman rivin koodia ja saat ulos juuri oikeat artikkelit, sivut tai tuotteet. Todellisuudessa taustalla tapahtuu hyvin konkreettinen asia: WordPress muodostaa SQL-kyselyitä ja ajaa ne wpdb:n kautta MySQL/MariaDB-tietokantaan. Jos ymmärrät, miten WP_Query, meta_query ja tax_query kääntyvät SQL:ksi, alat nähdä suorituskykyongelmat ja datamallin rajat ennen kuin ne räjähtävät käsiin.
Tässä oppaassa puretaan teknisesti auki, miten WP_Query rakentuu, miten meta_query ja tax_query toimivat relaatiotasolla, millaisia JOIN-operaatioita syntyy ja miten kyselyt optimoidaan niin, että sivusto ei muutu hitaaksi “meta-tauluhelvetiksi”.
WP_Query on SQL-kone, ei sisältötaikuri
WP_Query on WordPressin keskeinen kyselyrakentaja. Kun annat sille query var -parametreja (post_type, s, meta_key, tax_query…), se:
-
normalisoi parametrit (tyypit, oletusarvot, turvallisuus)
-
rakentaa SQL:n osiin (SELECT, FROM, JOIN, WHERE, GROUP BY, ORDER BY, LIMIT)
-
suorittaa kyselyn wpdb:llä
-
rakentaa tuloksista WP_Post-olioita ja asettaa globaalin Loop-tilan
Tärkeä ajatus: WP_Query ei ole yksi kiinteä kysely, vaan “kyselygeneraattori”, jonka lopputulos vaihtelee valtavasti parametrien perusteella.
WP_Queryn perusparametrit ja niiden SQL-vaikutus
Yleiset parametrit ja niiden tyypillinen vaikutus SQL:ään:
-
post_type: lisää WHERE-ehdon
wp_posts.post_type IN (...) -
post_status: lisää WHERE-ehdon
wp_posts.post_status IN (...) -
p / name / pagename: lisää WHERE-ehdon tiettyyn postin tunnisteeseen (ID tai slug)
-
posts_per_page, paged: lisää LIMIT/OFFSET (tai LIMIT + “sivutuslogiikka”)
-
orderby, order: lisää ORDER BY -lausekkeen
-
s (haku): lisää LIKE-ehtoja yleensä post_title/post_content -kenttiin (voi olla raskas)
-
date_query: lisää aikaväli- ja päivämääräsuodatuksia post_date/post_modified -kenttiin
Jo pelkkä s voi muuttaa kyselyn luonteen täysin, koska se voi estää indeksien tehokkaan käytön (LIKE ’%foo%’).
“Kaksi kyselyä yhdessä”: FOUND_ROWS ja sivutus
Kun WP_Query tekee sivutusta, se haluaa usein tietää myös kokonaisrivimäärän (max_num_pages). Perinteisesti WordPress on käyttänyt SQL_CALC_FOUND_ROWS + SELECT FOUND_ROWS() -mallia joissain tilanteissa, mutta käytännössä tärkein optimointivipu on:
-
no_found_rows => true
Jos et tarvitse kokonaismäärää (esim. “näytä 6 nostoa”), tämä säästää huomattavasti.
fields, caching ja datan määrä
WP_Queryn fields voi muuttaa SELECTin:
-
default: hakee post-objektit (usein
wp_posts.*) -
fields => 'ids': hakee vain ID:t (kevyempi, nopeampi) -
fields => 'id=>parent'yms. tietyissä tapauksissa
Lisäksi on kaksi kriittistä “piilokustannusta”:
-
postmeta-cache:
update_post_meta_cache(oletuksena true) -
term-cache:
update_post_term_cache(oletuksena true)
Jos haet vain ID:t ja teet oman käsittelyn, kannattaa usein säätää näitä, muuten WordPress saattaa hakea ja välimuistittaa asioita, joita et edes käytä.
pre_get_posts: kyselyn muokkaus ilman SQL-ruuvailua
Kun haluat muuttaa pääkyselyä tai tietyn näkymän logiikkaa, pre_get_posts on se “oikea” paikka. Se antaa mahdollisuuden säätää query-vareja ennen kuin SQL rakennetaan. Se on turvallisempi ja ylläpidettävämpi kuin suora SQL, ja toimii WordPressin elinkaaren kanssa nätisti.
meta_query: avain–arvo-joustavuus, JOIN-raskaus
meta_query käyttää wp_postmeta-taulua, joka on avain–arvo-malli (meta_key, meta_value). Tämä joustavuus on WordPressin supervoima ja samalla yksi sen pahimmista suorituskykyansoista.
Kun käytät meta_querya, WP_Query tekee yleensä JOINin wp_postmeta-tauluun. Ja jos sinulla on useita meta-ehtoja, WordPress joutuu usein tekemään useita JOINeja samaan tauluun eri aliaksilla, esimerkiksi:
-
JOIN wp_postmeta AS mt1 ON (wp_posts.ID = mt1.post_id)
-
JOIN wp_postmeta AS mt2 ON (wp_posts.ID = mt2.post_id)
Sitten WHERE-ehdot kohdistuvat mt1/mt2 -aliaksiin.
Tämä on kallista, koska:
-
wp_postmeta voi olla valtava
-
meta_value on usein LONGTEXT eikä indeksöidy järkevästi
-
vertailut ovat usein merkkijonopohjaisia
meta_queryn tärkeimmät parametrit
meta_query koostuu ehdoista ja relationista:
-
relation: AND / OR
-
key: meta_key
-
value: arvo (tai arvot)
-
compare: =, !=, >, >=, <, <=, LIKE, IN, BETWEEN, EXISTS, NOT EXISTS…
-
type: CHAR, NUMERIC, BINARY, DATE, DATETIME, DECIMAL, SIGNED, UNSIGNED…
Yksi yleisimmistä virheistä: unohdetaan type => 'NUMERIC', jolloin SQL vertaa merkkijonoina. Esimerkiksi “100” voi olla “pienempi” kuin “9” merkkijonojärjestyksessä. Tulos näyttää satunnaiselta, mutta se on vain väärää vertailua.
meta_query ja järjestäminen meta-arvolla
Kun teet orderby => 'meta_value' tai meta_value_num, WordPress joutuu yhdistämään postmeta-tauluun myös ORDER BY:n vuoksi. Tämä voi olla merkittävästi raskaampaa kuin pelkkä suodatus, koska tietokannan pitää lajitella iso joukko rivejä tekstikentän perusteella.
Jos tarvitset usein “järjestä tämän kentän mukaan” -toimintoa suurilla datamäärillä, meta_valueen nojaaminen alkaa nopeasti sattua. Tällöin tyypillinen ammattimainen ratkaisu on:
-
käyttää taksonomiaa luokitteluun (jos järkevää)
-
ylläpitää erillistä “denormalisoitua” taulua tai indeksoitua saraketta (oma taulu)
-
esilaskettuja arvoja ja välimuistia
OR-relations ja EXISTS: miksi ne pahenevat nopeasti
relation => 'OR' meta_queryssa johtaa usein siihen, että SQL ei pysty hyödyntämään indeksejä yhtä tehokkaasti. Lisäksi EXISTS/NOT EXISTS voi aiheuttaa alikyselyitä tai laajoja skannauksia.
Perussääntö: OR + meta_query + suuri wp_postmeta on resepti hitauteen, ellei data ole pieni tai välimuisti erittäin aggressiivinen.
tax_query: taksonomiat ovat “oikea relaatiomalli” WordPressissä
tax_query käyttää wp_terms, wp_term_taxonomy ja wp_term_relationships -tauluja. Vaikka tax_query tekee useita JOINeja, se on usein skaalautuvampi kuin meta_query, koska:
-
relaatiot ovat selkeästi normalisoituja
-
term_taxonomy_id ja object_id ovat yleensä indeksöityjä
-
suodatus perustuu numeerisiin ID:ihin, ei LONGTEXT-arvoihin
tax_queryn perusidea: yhdistetään postit termeihin liitostaulun kautta ja suodatetaan taksonomian/termin mukaan.
tax_queryn tärkeimmät parametrit
-
taxonomy: esim. category, post_tag tai custom taxonomy
-
field: term_id, slug, name…
-
terms: yksi tai useita
-
operator: IN, NOT IN, AND, EXISTS, NOT EXISTS
-
include_children: erityisesti hierarkkisissa taksonomioissa
-
relation: AND/OR useiden tax_query-ehtojen välillä
Yksi tärkeä huomio: operator AND tarkoittaa “postilla on kaikki nämä termit”, mikä voi kasvattaa JOIN- ja GROUP BY -tarpeita, koska tietokannan täytyy varmistaa, että kaikki ehdot täyttyvät samalle postille.
Yhdistetty meta_query + tax_query: kun SQL alkaa olla “iso kone”
Todellisessa elämässä kyselyissä yhdistetään usein:
-
post_type + status
-
tax_query (kategoria/tuoteryhmä)
-
meta_query (hinta, varasto, ominaisuudet)
-
orderby (päiväys tai meta)
Tässä kohtaa SQL voi kasvaa isoksi:
-
useita JOINeja postmeta-tauluun
-
useita JOINeja term-tauluihin
-
mahdollinen GROUP BY wp_posts.ID deduplikointiin
-
raskas ORDER BY
Yleinen optimointistrategia on vähentää muuttujia:
-
Voiko osan suodatuksesta tehdä taksonomiana metan sijaan?
-
Voiko hakualueen rajata (date_query, post__in, pre-filter)?
-
Voiko järjestämistä muuttaa (päiväys vs meta)?
-
Voiko tehdä kaksivaiheisen haun: ensin ID:t kevyesti, sitten täydet objektit?
Käytännön optimointiperiaatteet
-
Hae vain se mitä tarvitset
Jos tarvitset listan ID:itä, käytäfields => 'ids', älä täysiä objekteja. -
Poista turhat laskennat
no_found_rows => truekun sivutusta ei tarvita. -
Vältä raskaita meta_query-kokonaisuuksia
Erityisesti OR-relations, LIKE ja laaja BETWEEN wp_postmeta:ssa. -
Suosi taksonomioita suodatukseen
Taksonomiakyselyt ovat usein tehokkaampia kuin meta. -
Rajoita dataa aikaisin
Pienempi tulosjoukko tarkoittaa nopeampaa ORDER BY:ta ja vähemmän JOIN-kuormaa. -
Välimuisti on osa arkkitehtuuria
Jos kysely on “kallis mutta harvoin muuttuva”, transient tai object cache on lähes aina järkevä. -
Tunne WP_Queryn “automaattiset lisäkulut”
Meta/term cache -päivitykset, sticky-post logiikka, suodattimet. Joskussuppress_filterstai cache-flagit ovat perusteltuja, mutta niitä pitää käyttää harkiten.
Debuggaus: miten näet SQL:n
Kun haluat ymmärtää mitä oikeasti tapahtuu, tärkeää on nähdä muodostettu SQL ja kyselyiden määrä/kesto. Käytännössä kehittäjät seuraavat:
-
WP_Queryn generoitua SQL:ää (query-objektin sisällä)
-
wpdb:n kyselylogia (kehityksessä)
-
hitaita kyselyitä ja niiden toistuvuutta (profilointi)
Kun näet SQL:n, opit nopeasti tunnistamaan “klassiset” ongelmat:
-
liikaa JOINeja wp_postmeta:an
-
LIKE-suotimet isoissa tekstikentissä
-
ORDER BY meta_value ilman järkevää rajausta
-
GROUP BY ja HAVING -rakenteet, jotka pakottavat laajoihin laskentoihin
Milloin WP_Query ei riitä
WP_Query on erinomainen “yleiskone”, mutta jos sinulla on:
-
miljoonia postmeta-rivejä
-
monimutkaiset raportit
-
vahvasti strukturoitu liiketoimintadata (tilaukset, inventaario, tapahtumaloki)
…voi olla järkevämpää käyttää omaa taulua ja kohdennettuja indeksejä. WordPressin datamalli on sisällölle joustava, mutta ei aina paras “järjestelmätason transaktiodatalle”.
Lopuksi
WP_Query, meta_query ja tax_query ovat WordPressin SQL-kielenkäyttöä helpottava kerros. Kun ymmärrät, miten ne rakentavat JOINit ja WHERE-ehdot, alat suunnitella sisältömallit ja suodatukset niin, että tietokanta tekee vähemmän työtä ja välimuisti tekee enemmän. Se on WordPress-suorituskyvyn perusdiili: älä pakota wp_postmeta-taulua tekemään asioita, joihin se ei skaalaudu, ja suosi relaatiomalleja (taksonomiat, omat taulut) siellä missä järki ja liiketoiminta vaativat.
